Muonion Matkailuyhdistyksen alkuaikoina yrittäjillä oli paljon tehtävää ja opeteltavaa: oli liiketoimintasuunnitelmaa, matkailualan lainsäädäntöä ja esitteiden laatimista, Tarja Veisto muistelee.
Tarja Veisto, yhteistyöhön innostaja
Muonion Matkailuyhdistys syntyi, kun Tarja Veisto keksi saattaa matkailualan toimijat yhteen.
− Se on minulle kuin aikuiseksi kasvanut lapsi, Särkijärven majoja luotsaava Tarja Veisto huudahtaa.
Hän puhuu Muonion matkailuyhdistyksestä, nykyiseltä nimeltään Luoteis-Lapin Matkailuyhdistyksestä. Rakas lapsi täyttää tänä vuonna 18 vuotta. Kunnan juhlavuoden vuoksi on kuitenkin mukava muistella myös Muonion matkailun vaiheita.
Veisto todella on matkailuyhdistysidean äiti. Hän hoksasi, että Muoniosta puuttui yhteinen alueellinen matkailuorganisaatio opiskellessaan yrittäjän ammattitutkintoa vuonna 2006.
− Aloitin yrittäjänä tässä kotitilalla Särkijärvellä ja kävin siksi Tiimiakatemia-koulutusta yrittäjyyteen. Sieltä jäi hyviä kokemuksia yhdessä tekemisestä, ja kun koulutuksen viime vaiheessa kysyttiin, mitä toivoisin, sanoin, että Muonioon pitäisi saada pystyyn matkailuyhdistys.
Veisto itse toimi jo yrittäjäjärjestön puheenjohtajana ja tunsi monia alueen yrittäjiä.
− Siellä oli muita yhtä pöhelöitä kuin minä! Alussa meitä oli muun muassa Ohenojan Alli, Rossin Jari sekä Hyökyn Minna ja Petri. Meitä oli monta pientä toimijaa, ja halusimme saada meidänkin äänen kuulumaan.
Apunaan muoniolaisilla oli ammattiopisto Lappian sekä koulutus- ja konsultointipalveluja tarjoavan Momentin edustajia. Erityisesti Momentin Jouni Niskanen ja Pekka Käyhkö olivat arjessa apuna.
− He hoitivat tuotteistamisen, kun lähdimme hakemaan Muonion brändiä eli miettimään, mikä kunnassa on omalaatuista, minkälainen on muoniolainen sisin.
Ytimeen päätyivät kahdeksan vuodenaikaa, ainutlaatuisuus sekä rauha ja luonto. Se, ettei Muonio ole suuri keskus naapureidensa Levin ja Ylläksen tapaan, nostettiin valtiksi.
− Myös ympärivuotiseen matkailuun haluttiin panostaa. Se oli esillä jo silloin! Veisto kertoo.
Kasvun mahdollisuudet
Ensimmäiseksi tuore matkailuyhdistys päätti panostaa kotimaan matkailuun. Laadittiin esite, lähdettiin Matkamessuille ja suunniteltiin kotisivuja yrityksille. Tekemistä riitti.
− Ylläs ja Levi ajoivat moottoripyörillä meistä ohi. Täällä ei vielä ollut ymmärretty, että maailma on muuttumassa ja matkailu kasvaa.
Tarja Veisto vaikutti myös Suomen Maaseutumatkailuyrittäjät -yhdistyksen hallituksessa, ja hän matkusti hallituksen kokouksiin Helsinkiin noin kerran kuukaudessa. Kokoukset olivat hedelmällisiä.
− Se avasi paljon silmiäni matkailun kasvuun ja mahdollisuuksiin, hän kertoo.
Työ tuotti tulosta, ja muutaman vuoden päästä oli aika tavoitella myös kansainvälisiä matkailijoita.
− Istuimme pirtinpöydän ääressä ja mietimme, mitä tehdään ja miten. Päätimme tehdä tuotepaketteja, jotta saadaan kaikille alueen toimijoille hyvää. Minä majoitan ja ruokin, mutta ostan toisaalta ohjelmapalvelun, hän kuvaa.
Aivan helppoa kansainvälistyminen ja muutos ajattelutavoissa eivät olleet.
− Jokaisen piti saattaa tuotepalettinsa kuntoon ja rakentaa viikko-ohjelmat sekä hallita kotisivujen päivitys, sosiaalinen media ja lainsäädäntö. Moni sanoi olevansa tyytyväinen siihen, mitä jo oli, mutta ei ollut kyse siitä, vaan siitä, että rattaassa mukana pysyäkseen on tehtävä asioita vähän uudella tavalla, Veisto muistelee.
Toisinaan Veisto kohtasi myös kritiikkiä.
− Minulle sanottiin, että ”sinä se lennät pilvien päällä”. Mutta ehkä sille oli tarve. Kyllähän monelle matkailuyhdistyksen synty on antanut potkua omaan tekemiseen.
Matkailuyhdistys pyörähti käyntiin pienten yrittäjien sinnikkyydestä, mutta pian mukaan saatiin myös Muonion isot matkailualan toimijat Harriniva ja Lapland Hotels. Kuntakin vakuutettiin siitä, että matkailuneuvonnalle on tarvetta.
− Kyllä hattua nostan kunnalle siitä, että se päätti matkailuihmisen palkkaamisesta. Ensin paikka oli osa-aikainen, myöhemmin kokoaikainen.
Veisto muistelee lämmöllä alkuaikoja.
− Ei ollut pönötystä, kun mietimme tulevaa. Istuimme iltaa yhdessä, pelasimme ja hulluttelimme, opettelimme tuntemaan toisiamme.
Huomio ympärivuotisuuteen
Liki parikymmentä vuotta myöhemmin matkailumäärät Muoniossa ovat kasvaneet. Sekä majoittajien että ohjelmapalveluyrittäjien määrä on tuplaantunut.
− Viimeisen viiden, kymmenen vuoden aikana kasvu on räjähtänyt. Olemme nyt ihan eri tasolla, Veisto sanoo.
Hänen mukaansa eteen onkin tullut kysymys siitä, kuinka suureksi Muoniossa halutaan kasvaa.
− Kestääkö ekologinen ja sosiaalinen kestävyys matkailun kasvua? Miten paikallinen väestö suhtautuu, kun uusia reittejä suunnitellaan omalle maalle? hän pohtii.
Veiston mukaan lisää matkailijoita ja matkailualan toimijoita kuntaan kyllä mahtuu, kunhan kestävyyden rajat tunnustetaan ja yritykset sitoutuvat alueen kehittämiseen ja kestävään matkailuun.
Tärkeää hänestä olisi saada matkailu ympärivuotiseksi.
− Matkailijoita olisi tulossa, jos vain yritykset ovat auki. Perusasiat pitää olla kunnossa: pitää vastata puhelimeen ja palvella, hän pohtii.
Ympärivuotisuuden myötä myös työvoima saataisiin sitoutumaan.
− Ei tänne saada pysyvää työvoimaa, jos töitä on viisi−kuusi kuukautta vuodessa. Asuntopula on este, ja pitäisi löytyä töitä tulijan puolisolle ja koulupaikka lapsille, hän pohtii.
Perusasioita Veisto painottaa useita kertoja. Perusasioille ja perustyölle pitäisi antaa niiden ansaitsema arvo.
− Pitäisi ihannoida perusduunarin tekemistä. Ei kaikkien tarvitse olla maistereita tai tohtoreita. Haastan myös ihmisiä havahtumaan: milloin viimeksi havahduit luonnon kauneuteen tai yksinkertaisuuden voimaan?