Muistan ikuisesti ensimmäisen umpihankihiihtoretkeni Lommoltunturiin. Pehmeä lumi, paukkupakkanen ja syvien värien ohikiitävä hetki arktisessa maisemassa. Alhaalla oli pakkasta lähes -30 astetta, ja kaamoksen sävyttämä päivä vasta avautumassa aamuun. Oli siis pimeää.

Aloitin hiihtoretkeni Lommoltunturin parkkipaikalta. Upea sekametsä oli tykkylumen kuorruttama. Perässäni soljui ahkio, johon olin pakannut kuvausvälineet, eväät ja lämpövaatteet. Maaston noustessa kohti tunturin lakialuetta, lämpötila nousi kehossa ja – kiitos inversion – myös ulkoilmassa.

Tykkymetsä ei tuntunut loppuvan, vaikka puuraja oli jo lähellä. Hiihto ahkion kanssa ylämäkeen oli raskasta. Keskitin katseeni menosuuntaan. Oli aika pyyhkiä hikeä ja samalla vilkaista ensimmäistä kertaa taakse päin.

Silloin se tapahtui. Maisema avautui kohti Pallas-Ounastunturien jonoa. Etualalla nousi tunturialueen kitupuita, jotka saivat olla muutaman kuukauden ajan jättiläisiä talven tykkylumen kuorruttamina. Pimeä aamu oli vaihtunut kaamoksen syvien värisävyjen hetkeen. Syntyi ikuinen jälki muistojen arkistoon.

------------------

Mitä ja missä?

Lommoltunturi sijaitsee noin 28 kilometrin päässä Muonion keskustasta Pallaksentien varressa. Lommoltunturi on osa Pallas-Yllästunturin kansallispuistoa, ja kesäisin tunturin laitaa kulkee merkitty vaellusreitti. Vaikka Lommoltunturiin ei talvella kulje hoidettua talvipolkua tai latua, se on ehdottomasti yksi upeimmista kaamosajan kohteista.

Pallaksentien varressa on Lommoltunturin parkkipaikka, josta retki on helppo aloittaa. Huomioi, että parkkipaikka on hyvin pieni. Mikäli autolle ei ole tilaa, älä pysäköi päätien varteen. Parkkipaikka sijaitsee mäen päällä ja tienvarteen pysäköidyt autot aiheuttavat huomattavan liikenneturvallisuusriskin.

Lommoltunturin talviurat muodostuvat yleensä marras–joulukuun vaihteessa lumitilanteen mukaan. Näitä uria seuraamalla päätyy Lommoltunturin huipulle. Toki talvi tarjoaa kulkijalle mahdollisuuden valita omat reitit. Pidä aina huoli, että olet kartalla sijainnistasi.

Alkumatka taittuu metsän keskellä. Upea tykkymetsä antaa ihmeteltävää, ja oksien välissä puikkelehtiessa voi aika ajoin saada virkistävän lumikuuron päälleen. Maasto nousee alkumatkasta loivasti kohti tunturia, ja korkeuskäyriä tutkimalla voi etsiä itselleen sopivan linjan ylös tunturiin.

Lommoltunturi koostuu kahdesta lakialueesta, Ylilaki ja Alalaki. Yleensä alkutalven hiihtourat nousevat lähes luotisuoraan Lommoltunturin Ylilaelle. Loivempia linjoja voi löytää tunturin länsipuolelta lähempää Alalakea. Lommoltunturin ja erityisesti Ylilaen itäpuoli on erittäin jyrkkää ja omaa talviaikaan huomattavan lumivyöryvaaran.

Pian puurajan jälkeen avautuu upea maisema. Pohjois- ja luoteissuunnassa maisemaa hallitsevat Pallas-Ounastunturien huiput, etelän suunnasta ilmestyvät Sammal – ja Keimiötunturit ja itäpuolella avautuu upea Pallasjärvi. Kaiken tämän keskiössä on Lommoltunturi. Maisemapaikka vailla vertaa!

Kaamosaikana retkeen kannattaa varata aikaa, evästä ja lämmintä vaatetta. Olosuhteet ovat arktiset, mutta kirkkaan pakkaspäivän värit ovat henkeäsalpaavan kauniit. Syvät värit avautuvat pohjoisen suuntaan, mutta hetki on lyhyt.

Tunturin lakialueita kiertäessä löytyy paljon ihmeteltävää. Suojaisia taukopaikkoja voi etsiä pienten kurujen pohjilta tai tykkypuiden katveesta. Koko lakialue Hevoslaet mukaan lukien tarjoaa todellista Tunturi-Lapin satumaisemaa.