Lapin kansallispuistojen käyntimäärät kasvussa – uusista retkeilyrakenteista tullut nähtävyyksiä

Suomen 41 kansallispuiston käyntimäärät kasvavat tasaisesti. Kansallispuistoissa vierailtiin kaikkiaan 2,3 miljoonaa kertaa tammi–heinäkuussa vuonna 2023. Käyntimäärät kasvoivat 2 prosenttia vuoden 2022 vastaavaan ajanjaksoon verrattuna. Vahvinta kasvu oli Lapissa, jossa hyvä talvimatkailusesonki kasvatti käyntimääriä. Myös kansainvälisten matkailijoiden määrä on lisääntynyt, erityisesti Keski- ja Etelä-Euroopasta.

– Retkeilybuumi jatkuu edelleen vahvana ja pandemian aikana syntynyt luontoharrastuskipinä ei ole sammunut. Verrattuna aikaa ennen koronaa eli vuoteen 2019, on kansallispuistojen käyntimäärissä kasvua 14 prosenttia, luontopalvelujohtaja Henrik Jansson Metsähallituksesta kertoo.

Uudenlaiset rakenteet herättävät kiinnostusta

Viime vuosina rakennetut uudet retkeilyrakenteet ovat monissa kansallispuistoissa nousseet jo itsessään nähtävyyksiksi.

– Esimerkiksi modernilla otteella rakennetusta, vuonna 2021 valmistuneesta Rautulammen tupakokonaisuudesta on tullut Urho Kekkosen kansallispuistossa paikka, jonka moni haluaa nähdä. Viime syksynä Pyhä-Luoston kansallispuistoon avattiin Ukko-Luoston maisematupa, joka on ihastuttanut kävijöitä. Retkeilijät ovat jakaneet kuvia ja videoita paikan päältä esimerkiksi somessa, aluejohtaja Pirjo Seurujärvi Metsähallituksen Luontopalveluista kertoo esimerkkejä.

Kansallispuistot ovat suuria luonnonsuojelualueita, joiden tärkeänä tehtävänä on turvata luonnon monimuotoisuus sekä antaa ihmisille mahdollisuus nauttia ja rentoutua luonnossa.

– On hyvä asia, että käyntimäärät ovat kasvaneet tasaisesti ja dramaattiset kävijäpiikit jäivät korona-ajan ilmiöksi. Lisääntyneet käyntimäärät tarkoittavat, että reittejä pitää tehdä kestävimmiksi, että retkeilijät saadaan pysymään poluilla eikä arvokas luonto kulu. Tällä hetkellä tilanne on Lapissa hallinnassa, Seurujärvi jatkaa.

Luontopalvelut sai valtiolta erillistä rahoitusta huonossa kunnossa olevien retkeilyreittien korjaamiseen vuonna 2019. Erillisellä rahalla tehnyt kunnostukset on saatu valmiiksi tämän vuoden aikana. Kunnostukset ovat lisänneet kansallispuistojen vaikutusta paikalliseen talouteen kahdella tapaa: upea luonto ja sieltä löytyvät retkeilymahdollisuudet saavat matkailijat tulemaan paikalle ja ostamaan palveluja, kunnostus- ja rakennustyöt puolestaan ovat työllistäneet paikallisia yrittäjiä.

– Kunnostetut reitit eivät kuitenkaan ole ikuisia, vaan vaativat meiltä säännöllistä huoltoa ja ylläpitoa, Seurujärvi muistuttaa.

Sallan kansallispuistossa Kolmiloukkosen lammen taukopaikkarakenteet on uusittu ja tehty helpommin saavutettavaksi kaikille. Taukopaikalle on tehty esteetön kuivakäymälä, ramppi ja sorastuksia, että kulku olisi myös apuvälineiden kanssa mahdollista. Kuva: Suvi Kauhanen / Metsähallitus

Uuden kansallispuiston viehätys näkyy Sallassa: käyntimäärät kasvaneet alkuvuoteen 2019 verrattuna 215 prosenttia

Erityisesti uusia retkeilyrakenteita on rakennettu uuteen Sallan kansallispuistoon, kun valtiolta saatu erillisrahoitus on mahdollistanut reittikunnostukset. Sallan kansallispuisto perustettiin vuoden 2022 alussa.

– Uuteen kansallispuistoon liittyy uutuudenviehätystä, mikä näkyy käyntimäärissä. Olemme halunneet rakentaa uuteen kansallispuistoon tupiakin uudenlaisella otteella. Ajatus on ollut, että luontoa pääsee ihastelemaan myös tuvan sisältä. Tulevat vuodet näyttävät, muodostuvatko nämäkin nähtävyyksiksi, kenttäpäällikkö Jarmo Asell Metsähallituksen Luontopalveluista sanoo.

Uusituissa rakenteissa on pyritty ottamaan huomioon mahdollisuuksien mukaan erilaiset käyttäjäryhmät, jotta luontoon pääsisi myös esimerkiksi rollaattorilla tai lastenrattailla.

Reittien rakennustyöt ovat Sallan kansallispuistossa käynnissä vielä tämän vuoden.